Helsinki Design Weekin aikana robotti, älykäs bussinpenkki, 3D-kaupunki, digipalvelut, muotoilu ja ihmiset kohtasivat kaupungintalon näyttelyssä Ihmisen muotoinen kaupunki. 

Teksti: Tiina Torppa, kuva: Susa Junnola 

Tähtiä vai valoa? Koululainen valitsi tähdet piirtäessään omakuvaansa 3D-ohjaimella, kun hänen luokkansa vieraili Helsingin kaupungin näyttelyssä Ihmisen muotoinen kaupunki. Näyttely esitteli kaupungin kehittämistä palvelumuotoilun, digitaalisuuden ja dialogin keinoin Helsinki Design Weekin aikana 7.–17 syyskuuta 2017.

Näyttely sisälsi muun muassa työpajoja, joissa eri osallistujaryhmät kehittivät yhdessä, muotoilun keinoilla julkisia palveluita. Pelkästään työpajoihin osallistui useita satoja ihmisiä.

– Kaupunkilaiset olivat todella motivoituneita osallistumaan palvelukehittämiseen, sanoo vastaava tuottaja Helena Johansson Digitaalinen Helsinki -ohjelmasta. 

Kaupunkilaisia ei pelkästään kiinnosta nähdä miten asioita on edistetty, vaan he haluavat myös aktiivisesti käyttää osaamistaan kaupungin palveluiden kehittämiseksi. Uuden osallisuus- ja vuorovaikutusmallin avulla Helsinki haluaa lisätä kaupunkilaisten ja eri sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen. 

Puhuva robotti kiinnosti kävijöitä

”Mieluiten autan ihmisiä”, vastasi humanoidirobotti, kun opiskelija kysyi robotin lempiharrastusta. Robotti-insinööri Olli Ohls Futuricelta esitteli rakentamaansa ihmisen korkuista robottia Ihmisen muotoinen kaupunki -näyttelyssä.

Ohls kertoi lapsille ja nuorille, että roboteille kaavaillaan pääasiassa kolmenlaisia työtehtäviä: joko vaarallisia, tylsiä tai likaisia. Hän myös kysyi nuorilta, mitä tehtäviä roboteille voisi antaa. Opiskelijoista eräs ehdotti, että robotti voisi jatkossa hoitaa ihmisten vihkimisen.

Arkeen vaikuttavat asiat kehittyvät  

Ihmisen muotoinen kaupunki -näyttelyssä pääsi katsomaan Helsinkiä kolmiulotteisesti. Sama, koko pääkaupunkiseudun kattava, yli 400 neliökilometrin 3D-malli on jo verkossa kenen tahansa käytettävissä.

”Helsingin 3D-malli on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, koska se sisältää niin runsaasti monenlaista tietoa”, vastaava tuottaja Johansson sanoo.

Kolmiulotteisen kaupunkikuvan vierellä näyttelyssä oli oikeita bussin penkkejä esittelemässä sensoridataa. Nykyään ihmiset saavat ilmanlaatutietoa, tulevaisuudessa sensori voi tuottaa matkustajalle tietoa yksittäisen bussin tai metrovaunun sisäilmasta.

– Uuden tekniikan ja palvelumuotoilun avulla pystyy kehittämään monia kaupunkilaisten arkeen vaikuttavia asioita, Johansson kertoo.

Helsingin kaupunki aikoo jatkossakin tuoda kaupungin kehittämisen lähelle asukkaita.

Ovathan palvelumuotoilu, digitaalisuus ja vuoropuhelu keinoja saavuttaa parempaa kaupungin käyttökokemusta ja yhä toimivampaa kaupunkia.

Jo nyt Helsingin kaupungilla on useita digipalveluita ja niitä oli esillä näyttelyssä Ihmisen muotoinen kaupunki. Vastikään avattu My Helsinki -verkkosivusto kokoaa yhteen elinkeinopuolen informaation ja kaupungin elämyksellisen tarjonnan.

Monet digipalvelut ovat vuorovaikutteisia. Helsinki-sovelluksessa kansalaiset voivat verkossa kysyä tai kertoa epäkohdista ja viranomainen vastaa. Lisäksi näyttelyssä oli kunnallisia palveluja esittelevä Helsingin kaupungin palvelukartta ja kuva-arkisto Helsinkikuvia.fi, josta voi katsoa vaikkapa, miltä oma kotikatu näytti isoäidin aikaan. 


Herättikö teksti ajatuksia? Keskustele Twitterissä #digihelsinki!


Lue lisää viikon esityksistä:

Slideshare.net/DigitalHelsinki