Luonnos

Kehmet


Kehmet palkittiin VM:n Suomidigi suunnannäyttäjät -kisassa 14.11.2017


Helsingin kaupungin ICT-kehittämismenetelmät

Kehmet-sivusto tarjoaa sinulle apua kun mietit, miten kehität toimintaa tai edistät hanketta tai hankekokonaisuutta. Tarjoamme käsitteitä ja menetelmiä yksittäisen kehityshankkeen tueksi sekä usean hankkeen johtamisen avuksi.

Huomioi myös Digipalveluopas suunnitellessasi palvelun digitalisoimista. 

Kehittamismenetelmat-01

Kehittämisen kulku ja menetelmät

Kehittäminen alkaa kehitysmahdollisuuksien tunnistamisesta, jossa olennaisinta on löytää asiakas ja tunnistaa asiakkaan ongelma tai tarve, jota ollaan ratkaisemassa. Seuraavaksi valitaan tilanteeseen sopiva kehitysmenetelmä.

Helsingin kaupungin kehittämismenetelmiin sisältyy kolme vaihtoehtoa:

Kehittämistä voidaan tehdä myös ilman hanketta päivittäisen toiminnan ohessa. Tähän on tarjolla ns. lean-kehittämisen työkaluja.


Tutkimus, kokeilu, kehitys vai käyttö

Suunnitteletko tutkimushanketta vai teetkö kehitystyötä käytännön palveluun? Pitääkö sinun kokeilla ensin vai oletko jo investoimassa? Valmisteletko kenties nykyisen ratkaisun päivitystä? 

Tutkimus tai kokeilu

Sekä tutkimukselliseen että kokeilevaan kehittämiseen soveltuu lähtökohtaisesti ketterä kokeilumalli.

Kehitys

Suoraan käyttöönottoon tähtäävään kehittämiseen soveltuu hankkeen luonteesta riippuen joko ketterä tai perinteinen toteutusmalli.

Käyttö

Toiminnan parannusaktiviteettien tekemiseen sekä käytönaikaisten jatkuvuuden turvaamishankkeiden sekä soveltuu hankkeen luonteesta riippuen joko ketterä tai perinteinen toteutusmalli, tai ns. lean-kehittämisen menetelmät normaalin jatkuvan työn osana. 

Periaatteelliset erot

Edellä kuvattujen mallien välillä on periaatteellisia eroja. Kokeilun ajatuksena on tarkistaa, kuinka hyvin olettamukset pitävät paikkaansa ennen suurempaa investointia ja sitoutumista käyttöönottotavoitteeseen. Varsinainen kehitys on laajin ja kallein osa-alue ja jossa suurin osa varsinaisesta kehitystyöstä tehdään. Sillä tähdätään lopulliseen käyttöönottoon. Käytössä puolestaan loppukäyttäjät käyttävät kehitettyä palvelua tai tuotetta. Jotta jo käytössä oleva palvelu pysyy käyttökelpoisena sellaisenaan ilman sen kummempia lisäominaisuuksia, sitäkin täytyy kehittää. Silloin kehittäminen on jatkuvuuden turvaamista. 

Tutkimuksella ja kokeilulla on selkeä luonne-ero. Esimerkiksi digitalisaation mahdollisuuksia tutkitaan myös ilman suoraa yhteyttä käytännön sovelluksiin. Silloin tuotetaan ymmärrystä käytännön palvelujen pohjaksi eli kehittäminen on tutkimuksellista. Käytännön palvelujen digitalisoimisessa taas tarvitaan kokeiluja ja käyttöönottoon tähtääviä toteutuksia.

Katso lisäohjeet menetelmän valinnasta täältä.

 

 


Sivustoa luettaessa huomioitavaa: Hallintosäännön mukaan Keskushallinnon Talous- ja suunnitteluosasto huolehtii kaupungin talouden ja toiminnan ohjauksesta, kaupungin strategian valmistelusta ja hallinnon yleisestä kehittämisestä, tilasto- ja tutkimustoiminnasta ja kaupungin tutkimustoiminnan koordinoinnista sekä konserniohjaukseen, rahoitukseen, hankintatoimeen, riskienhallintaan liittyvistä tehtävistä. Keskushallinnon Elinkeino-osasto huolehtii kaupungin elinkeino-, innovaatio- ja kilpailukykypolitiikasta sekä niihin liittyvistä kehittämistehtävistä. Keskushallinnon Tietotekniikka- ja viestintäosasto huolehtii tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen ohjauksesta ja yhteentoimivuuden kehittämisestä kaupungin toiminnassa. Johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on myös johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden strateginen ohjaus sekä suorituskyvyn ja toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen ja ylläpito.

Kehitysmenetelmien fokus on IT-kehitystoiminnassa, mutta niitä voidaan soveltaa myös muuhun kehittämiseen. Tämän sivuston sisältöä kehitetään koko ajan ja se sisältää puutteita ja mahdollisesti myös virheitä.

Luonnos